Case: joskus viranomaisetkin unohtavat asioita
Lakimiehemme avusti joitakin vuosia sitten ravintola-alan yrittäjää, jota syytettiin ihmiskaupasta. Tässä lyhyt kuvaus asiasta.
Lakimiehemme (tuolloin vielä lakiasiaintoimisto Meidän Lakimies) sai asiakkaakseen maahanmuuttajataustaisen ravintoloitsijan. Ravintolan yksi työntekijä oli riitaantunut työnantajansa kanssa ja päättänyt pistää rahoiksi väittämällä, että hän oli joutunut työskentelemään ympäripyöreitä päiviä saamatta koskaan mitään palkkaa.
Poliisi tutki asiaa törkeänä ihmiskauppana ja työsyrjintänä, joista myös syyttäjä syytteet nosti ja vaati yrittäjälle vankeusrangaistusta.
Koska kyse oli työrikoksesta, asiaan puuttui myös Aluehallintovirasto antamalla lausunnon ja kovin tiukasti lausunnossaan katsoi, että ravintolassa ei ollut työaikakirjanpitoa ja monta muutakin puutetta oli esitutkinnassa paljastunut.
Tuntemattomasta syystä samaan aikaan kun syytöksiä esittänyt työntekijä lopetti työskentelynsä, ravintolan työaikakirjanpito oli kadonnut. Työaikakirjanpitoa oli säilytetty samassa asunnossa, joka oli kyseisen työntekijän käytössä.
Tässäkin tapauksessa vaadittiin jälleen selvitystyötä kunnollisen puolustuksen järjestämiseksi. Kun Aluehallintoviraston työsuojelu suorittaa tarkastuksia yrityksissä, niissä samalla tarkastetaan myös työaikoja. Ravintolassa oli tehty asianmukaiset työsuojelutarkastukset ja pyytämällä Aluehallintovirastosta työsuojelutarkastusten tarkastuskertomukset näiden liitteistä löytyi suuri osa tarvittavista työaikakirjanpidoista -siis ne samat, joita Aluehallintovirasto väitti jääneen pitämättä.
Työaikakirjanpidon, palkkatodistusten ja kiranpidon avulla onnistuttiin osoittamaan, että palkkaa oli kyllä maksettu ihan asianmukaisesti. Ainakin paperilla. Ongelmallisemmaksi muodostui se, että iso osa palkoista oli maksettu käteisellä, jolloin näyttöä konkreettisesta palkan maksusta olikin jo hankalampi hankkia. Osa löytyi toki myös tiliotteilta. Käteisellä maksetuista palkoista oli pyydetty kuittaukset, mutta näitä kuitteja oli säilytetty yhdessä kadonneen työaikakirjanpidon kanssa.
Käräjiä istutiin useampikin päivä. Vasta käräjäoikeudessa saatiin lopullinen varmistus palkan maksusta, kun ”uhri” toi oikeuteen Western Unionin tositteita, joilla hän kertoi pystyneensä lähettämään kotimaahansa ”vain näin vähän rahaa”. Tämä summa oli suunnilleen se sama summa, joka oli käteisenä maksettu.
Vaikka käräjillä vielä tämänkin jälkeen syyttäjä jatkoi syytteen ajamista (kuten syyttäjällä on velvollisuus), niin eihän tuomioistuimelle jäänyt enää muuta mahdollisuutta kuin hylätä syyte.
Ravintoloitsija on tästä tapauksesta lähtien ollut Lakimiehemme uskollisena asiakkaana sekä yrityksen että henkilökohtaisissa asioissa. Niistä varmasti myöhemmin lisää.
Lue lisää
Kryptohuijaus CCEXO
Case: Viranomaisen erehtymättömyydestä
